Tälläkö me mennään?

Perillä! Matka sujui todella hyvin, kun ottaa huomioon, kuinka kauan matkaa teimme. Mika, kiitos lentokenttäkuljetuksesta! Sannalle kiitos suojelusenkelistä!

Seuraa johtajaa!

Mutta matkaan: Ensin Hämpästä pari tuntia lentokentälle, jossa tietysti odottelua muutama tunti. Lento Amsterdamiin kesti 2, 5h (palvelu pelasi, juomaa ja täytetyt ranskanleipäsiivut aikuisten makuun nautittiin), kovaa vauhtia kentän läpi portilta toiselle (oli hyvin todellisuudessa aikaa) ja sitten aloitettiin 11, 5 tunnin istuminen varsinaiseen kohteeseen… Siinä sitä taas mitattiin istumalihasten kunto ja levottomat jalat! Jokaisella oli oma henkilökohtainen viihdejärjestelmä, joka pelasti suuren osan matkasta. Lapsille oli tarjolla omia ohjelmiaan ja aikuisille omiaan, löytyi pelejä ja musiikkia, draamaa, tv-sarjoja, viimeisempiä leffoja sekä ulkomailta että Hollannista.

Ruoaksi sai valita riisiä ja kalaa jossain tujussa hapanimeläkastikkeessa tai pastaa pinaattikastikkeessa. Kumpikin ok, mutta jälkiruuat!! Aivan ihanaa mangovaahtoa ja vielä taivaallisempaa vadelma”mousseeta” suklaakakkupohjalla! Yöllä tarjoiltiin nuudeleita tai jäätelöä ja aamulla munakasta. Ei siis valittamista! Ja juomaa sai.

Boeing 747

Illallisen jälkeen lapset olivat ihan väsyneitä, olihan kello jo yli puolenyön. Lapset ja Petri nukkuivat, mutta minä en… Katselin Sex and the city 2 ja CSI:n jaksoja. Kävelin koneen päästä päähän. Lentosukat auttoivat kyllä, joten jalat olivat vain vähän levottomat. Sain nukuttuakin ehkä vähän, kun herätin Petrin ja valloitin hänen ja Eero-Pekan rivin kaksi paikkaa kolmesta itselleni. Vaakatasossa makaaminen on huomattavasti rentouttavampaa kuin istualtaan pilkkiminen!
Bangkokin kentällä käveltiin puoli kilometriä, jotta päästiin passintarkastukseen. Siellä odottikin yllätys, kun meille tultiin jonoon sanomaan, että lapsiperhe voi mennä pikatarkastukseen eli jono ohi ”diplomaattilinjaa” myöten! No kyllähän siinä leimanlyönnissä silti aikaa menee, kuten maassakäyneet tietävät.
Taksi oli meitä odottamassa ja matka Pattayalle vei noin 2,5 h. Kuusikaistainen moottoritie meni suurin piirtein suoraan perille. Kovin montaa mutkaa ei tiessä tuntunut olevan.

River Hotellissa Mikko oli meitä vastassa ja kova pakaasien roudaaminen huoneeseen neljänteen kerrokseen alkoi. Onneksi henkilökunta hoisi sen ja meidän huoleksemme jäi tuoda pari reppua. Kiitos heille! Huone on ihan tilava ja pikkuhuoneessa lapsilla on vain sänkytilaa, mutta siellä on pieni parveke. Ruhtinaallisesti meillä on kaksi vessaa! Eiköhän tämä ihan kodilta näytä, kun pari kuukautta sisustetaan, englannin sanakortit jo ripustin keittiön seinälle. Laukut purettiin heti ja niitä kuuluisia koulukirjoja on nyt kaksi lentolaukullista sekä 10 kilon paketti + silkkipaperirulla…

Kiitos Mikolle, kun näinä muutamana päivänä olet opastanut meitä moneen otteeseen. On mm. bongattu Maikan majatalo, uima-allas sekä Mike Shopping Mall. Siellä vietimmekin tänään todella paljon aikaa uima-altaalla 10. kerroksessa. Näkymät oli upeat ja lapsilla tilaa uida ja laskea liukumäestä. Komeat rusketusraidat löytyvät joka tyypiltä.

Kahden päivän kokemuksella netti toimii todella hitaasti iltaisella, joten kaikki aamuvirkut ilmoittautukoot skypettelyyn silloin!
Lukijalaskurista huomaa, että on ohitettu sadan kävijän rajapyykki. Kommentoijia on ollut tähän mennessä vasta kaksi!! Joten arvoisa lukija, olisi kiva tietää, kuka käy kurkkimassa matkan kulkua. Käypä kommentoimassa. Linkin löydät tämän kirjoituksen lopusta! Voit myös ilmoittautua blogin lukijaksi oikeassa reunassa olevasta linkistä.