Maanantaina inventoimme tavaroita. Kolme matkalaukullista jätettiin varastoon ja loput mukaan... Taksi ahtoi laukkuja 15 min autoon. Soi Yumen ruuhkassa istuessa alkoi jo arveluttaa, ehtisimmekö lentokentälle ajoissa.

Loppumatka sujuikin jouheasti ja saavuimme U-Tapaon kentälle ihan aikataulussa. Pienellä kentällä on pienen kentän edut. Matkalaukkujen tarkistus (lasten reput pengottiin, mutta joutuivat tyytymään koulukirjoihin, pikkuautoihin ja nalleihin) ja passien tarkistus sujui todella nopeasti. Odotustilaan ohjattiin lähes kädestä pitäen. Pienen hetken kuluttua pääsimme hyvin nopean turvallisuustarkastuksen jälkeen odottamaan jälleen. Lentoyhtiö tarjosi odottelun aikana mainioita pitsanpaloja ja virvokkeita. Lapsillekin maistui :-)

Lentokoneen vierelle sadan metrin päähän meidät kuljetettiin bussilla. Kun olimme kiivenneet koneeseen, ehdimme hädin tuskin istuutua, kun kone lähti rullaamaan kiitoradalle. Ei tainnut olla ilmassa ruuhkaa tällä kertaa!

Lentoemoilla piti vähän kiirusta, kun piti tarjoilla välipalaakin tunnin lennolla. Hyvät oli eväät:

Juuri kun oli noustu, saatiinkin laskeutua tänne:

 

Perillä meitä odotti joskus maailman hienoimmaksi valittu lentokenttä.

 

Eli Koh Samuilla ollaan!

Majoituspaikkamme on nyt Tonggad Resort Lamai beachillä.

Tässä tyttöjen huone:

 

Hotelli on todella rauhallisella paikalla. Suurinta melua pitävät yöllä sirittävät sirkat... 

Taidamme olla hotellin ainoat asukkaat tällä hetkellä.

Näkymä poikien huoneen ikkunasta.

Rannalla oli rauhallista. Lapset innostuivat kovasti, oli todella hauskaa juosta ja 

kiipeillä laskuveden aikaan.

 

Allaskin on edelleen ihan huippujuttu, vaikkei kovin iso olekaan. Siinä mahtui hyvin sukeltamaan, hyppimään, leikkimään uimakilpailuja sekä pitämään vesijumppaa...

Koulunkäyntiäkään ei ole unohdettu!

 

Rantahiekkaan syntyy kuvaamataidon tunnilla simpukankuorella piirretty palmu. 

Ja hieno palmu olikin!