AirAsian punavalkoisin siivin lensimme kohti pohjoista ja päädyimme Chiang Main kaupunkiin.

Lentokentällä meitä oli vastassa hotellin ystävällinen taksikuski, joka kiidätti meidät pika pikaa klupillakin suositeltuun Chang Thai House hotelliin .

Olimme varanneet huoneet Agodan kautta (piti käyttää bonuksia), mutta lisävuoteita tinkasimme vasta hotellissa. Ne mahtuivatkin hyvin huoneisiin. Mummikin jatkaa yökyläläisten kanssa... Huoneet ovat siistit ja valoisat, ollaan neljännessä kerroksessa. Kukot kuulemma herättävät aamuyöstä, minua ne eivät ole häirinneet. Aamupala on aamupala, vatsansa saa täyteen, vaikka valinnanvaraa ei paljoa olekaan. Löytyy kuitenkin muroja, munia, makkaraa, kinkkua, paahtista ja riisiä tykötarpeineen. Kauden hedelmät eli ananas ja vesimeloni tietysti.
Hotelli sijaitsee vänhan kaupungin kupeessa, kävelymatkan päässä siitä sekä iltamarkkinoista. Lasten kanssa taksilla pääsee vähemmällä kitinällä ja nopeammin perille...

Chiang Mai yllätti valoisalla, avaralla sekä siistillä yleisilmeellään. Ihan kuin olisi tullut eri maahan Pattayan ja Bangkokin roskakasojen jälkeen. Aamulla parvekkeen oven avattua vastaan tulvahti raitista ilmaa! No se tarkoitti sitä, että verkkarit ja pitkähihainen tarvittiin päälle aamupalalle mennessä :-) Päivällä ei ole ollut pakahduttavan kuumaa ja kosteaa, vaan miellyttävän lämmintä.
Virallisen säätiedotuksen mukaan päivälämpötilaksi luvattiin 31 ja yöksi 18 astetta lämmön puolelle. Voihan se olla, että olemme jo tottuneet etelän lämpöihin ja kaipasimme siksi illalla lisää vaatetta, sillä mummia ei palellut lainkaan.

Tiistaina lähdimme reippaasti tutustumaan vanhaan kaupunkiin. Matkalla puhelias taksikuski tarjosi palvelujaan ja niinpä siinä kävi, että temppelin sijasta löysimme itsemme eläintarhasta. Pääsymaksu eläintarhaan oli 100 batia eli 2,5 euroa, mutta mepä törsäsimme myös akvaariokierrokseen, joka lisäsi lipun hintaa 420 batilla. Ihmettelimme, miksi akvaario oli rakennettu eläintarhan sisäpuolelle, sillä eläintarha itsessään oli valtavan suuri yhdessä päivässä katsottavaksi. Ihmettelimme myös akvaarion lipun hintaa verrattuna eläintarhan lipun hintaan.

http://www.chiangmaizoo.com/

Monet eläintarhat kolunneena teimme vain täsmäiskut kyseiseen paikkaan. Jätimme suosiolla sarvipäät, norsut, kirahvit ja kissaeläimet väliin ja suunnistimme kohti akvaariota. Pinnanalainen maailma tuntuu kiehtovan myös lapsia, vaikka useassa akvaariossakin on käyty.

Akvaariossa oli paljon katsottavaa, hyvinhoidettuja altaita ja maailman pisin vedenalainen tunneli. Joulupukkia ei tosin nähty tällä kertaa sukeltamassa, kuten Kuala Lumpurissa. Munkkeja tosin oli senkin edestä tutustumassa vedeneläviin.

Vedenalainen tunneli oli uutta mummille

Akvaarion jälkeen täsmäisku kakkonen osui pandataloon, 100 batia lisämaksua, kiitos. No saimme sillä rahalla ihailla kolmea pandaa omissa looseissaan ruokailemassa. Olihan ne söpöjä ja kaikille uusia "tuttavuuksia".

Täsmäisku kolme jatkoi nallelinjaa eli koalakarhut lepäilemässä oksistossa. Ne näyttivät aivan huippupehmoisilta! Vaatimattoman 1000 batin (25 euron) maksua vastaan olisi voinut pitää koalaa sylissään ja kokeilla itse, onko turkki yhtä pehmoinen kuin miltä se näytti.

Lapsien mielestä seikkailujuna oli aika hauska, vaikkakaan ei kovin jännittävä eikä nopeakaan. Noin 10 minuutin kierros kustansi 30 batia, joten ei järin kallis hupailu. Nähtiin sentään King Kong ja hirmuliskoja sekä päällemme vettä ruiskuttava käärme!

 

Loput eläimistöstä katselimme eläintarhan läpi kulkevan junan kyydissä. Eläintarhan ihmeisiin kuului myös lasten leikkipuisto sekä Seven eleven (paikallinen Siwa). Edellisessä kävimme, jälkimmäisessä emme.

Eläintarha sijaitsee Doi Suthepin eli Suthet vuoren juurella. Jatkoimme matkaa vuorta ylöspäin aikamoista serpentiinitietä pitkin. Kohteemme oli vuoren rinteellä sijaitseva Wat Phra That Doi Suthep.  Tässä vielä temppelin oma sivu

Temppeli on seudun tärkeimpiä ja rakennettu jo 1300-luvulla. Keskellä sijaiseva kultainen torni eli chedi oli vaikuttava näky, koska siinä ei ollut mitään koristeita, vain puhdas kulta loisti kirkkaana auringossa.

Ei ne nämäkään oppilaat jaksaneet ihan koko ajan keskittyä...

Maalaustöissä mestarin silmien alla

Emme kiivenneet temppeliin yli 300 rappusta, vaan menimme kaapelihissillä (sisäänpääsy 30 batia ja hissi 20 batia). Se oli vähän jännittävä, vaikkain lyhyt matka katetussa hissikuilussa usean muun matkailijan kera.

Alas tullaan!Eikä todellakaan vaakatasossa!!

Temppeliltä oli hieno näkymä kaupunkiin. Hotellin ikkunasta näemme temppelin sijainnin vuoren rinteellä näin ilta-aikaan, kun temppelin valot loistavat pimeydessä.