Joulua!!

Ei ole nyt oikein onni myötä myöskään teknisten vehkeiden kanssa. Kamera tosiaan pelaa joskus ehkä mahdollisesti, puhelimet rikki, kelloa korjautettu ja nyt mäkin "hiirilevy" ei toimi... Ei saa liitettyä kuvia, aktivoitua tekstiä tms. hiiritoimintaa... Onkohan muurahaiset laittaneet sisälmykset uuteen uskoon???

Eli kuvakavalkadin sijaan joudutte tyytymään tekstiin ja viitteisiin siitä, mitä ajattelimme teille näyttää... Kun kone saadaan joskus (kotona huollon kautta?) pelaamaan, niin liitän silloin tähän kuvat tuleville lukijoille.

Vietimme Koh Samuilla parisen viikkoa. Myrsky Filippiineillä vaikutti myös Samuin aaltoihin. Useana päivänä oli niin korkea aallokko, että merelle ei ollut mitään asiaa, joten sukellukset jäivät tosi vähäisiksi. Kävin kerran jopa Phanganin saaren toisessa päässä, mutta tuuli oli liian kovaa ja käännyimme takaisin. Pääsimme kuitenkin pinnan allekin, mutta näkymät eivät ollee kovin kummoiset, täynnänsä pientä hitunaa. Miten meillä käy näin koko ajan?

Tähän tulisi kuva 253...

Kävimme lasten kanssa iltamarkkinoilla ja kun tuli viesti, että seuraavan päivän sukellukselle ei pääse, vierailimme heti Petrin kanssa kuvan 383 putiikissa.

Rannassa oli valtavat aallot, ei ollut lainkaan uintimahdollisuuksia, mutta aaltohyppelyt jatkuivat edelleen.

Vietimme kuitenkin aikaa altaalla ja muutama muukin aktiviteetti tuli kokeiltua. Kävimme Sirkiän perheen kanssa kokeilemassa keilailua! Lapsille ja vanhemmille omat radat ja kumpaankin rataan reunat paikalleen - pysyi pallo ainakin radalla. Hauskaa oli! Lapsista oli tosi hienoa, kun kenkien nauhat loistivat pimeässä. Pallo oli aikas painava je sehän meni juuri sinne, minne ei pitänyt. Olen ihan varma, että meidän rata kallisti vasemmalle :-)
Menimme vielä toisenkin kerran kokeilemaan omalla porukalla, kun sadetta pukkasi päivän verran.

Ja jotta sormeni eivät ihan päässeet jäykistymään, niin kävin kokeilemassa paikallisen keittokoulun oppeja. Kanssani kaiversi itävaltalainen leipurimies. Minun aikaansaannokseni on edessä, hänen vasemmalla ja open oikealla. Hyvältä näyttää, vai mitä! Lahjoitin loppujen lopuksi melonin respan neideille, sillä meillä lapsilla alkaa olla meloni-innostus jo lopussa - selvä kauden hedelmä, sitä on joka paikassa tyrkyllä ihan jo kyllästymisen asti.

Ihailkaa kuvaa 360!

Mieleni on tehnyt jo vähän aikaa ihan tavallisia pähkinöitä tai manteleita. Mutta ei, ei tavallista löydy mistään. On suolattuja, sokeroituja, savustettuja, maidonmakuisia, kahvinmakuisia, päällystetty suklaalla, chilillä, wasabilla ja vaikka millä, mutta ihan natural ei ole tarjolla... Huooh... 

Kuva 364

Kävimme myös Sirkiän perheen kanssa syömässä pizzaa. Mukana oli myös sukellusope Katri. Ravintolan omistaja kantoi pizzaa pöytään, minkä kerkesi ja kyllä me syötiinkin, yhteensä 10 isoa pyörylää katosi nälkäisiin vatsoihin. Eero-Pekkakin yksinään söi yhden kokonaisen ja yhden palan!
Vähän vielä oli tuntui siltä, etä yhdelle palalle olis ollut tilaa, mutta pizzat olivat loppu! Ravintoloitsija tiesi, että me olemme tulossa, mutta sinä iltana siellä oli myös yllättävän paljon muuta porukkaa, eikä ravintolassa oltu varauduttu niin suureen pizzasuosioon. No saimme sen pienen tyhjän kolon täytettyä jäätelöllä, ja sitten vaan oman vatsan viereen nukkumaan.

Toisen kerran kävimme yhdessä syömässä paikallisravintolassa. Ruoka oli hyvää ja lapset tykkäsivät kovasti kanapihveistään ja ranskiksista... Ja tom khaa kai oli jälleen herkullista!

Seurue kuvassa 308.

Ennen ruokailua kävimme katsomassa maisemia vuorenrinteellä. Ajoimme pitkän matkan kiemuraista tietä ylös ja lapset huusivat ja melusivat lavalla. Heillä oli omat leikkinsa siellä menossa ja kovasti ajoivat mukana. Kiekuratie oli kuulemma Samuin reissun paras juttu!

Maisema kuvassa 303

Pääsimme (jälleen) perhe Sirkiän kanssa poikien koulun päättäjäisiin. Todistuksia ei tässä juhlassa jaettu, mutta jos Suomessakin järjestettäisiin samaan tapaan koulujuhlat, niin porukkaa olisi kuin pipoa. Oppilailla oli tietysti ohjelmaa, laulu- ja tanssiesityksiä oli paljon. Niitä katseltiin kaikkien muiden aktiviteettien lomassa.

Pallonheitossa, poronsarvien laitossa ja renkaanheitossa kaikki ylsivät palkinnoille.  Joulupukille pääsi kertomaan toiveensa. Myyjäisissä oli lasten töitä (vanhemmat tietysti ostivat jälkikasvunsa askartelut). Arpojakin tietysti kaupiteltiin.

Huomaa arpavoitto kuvassa 343.


Ruoaksi tarjolla oli hodareita joko vähemmän tai enemmän mausteisella makkaralla ja tykötarpeilla. Ja juotavaksi sitten vettä, limskaa, olutta tai viiniä. Jos kaffehammasta kolotti, niin kyytipojaksi sai myös naukun. Koska osa kaikkien aktiviteettien ja eri buffettien tuotosta meni Kambotsalaisen orpokodin tukemiseen, niin pitihän sitä muutama viinilasillinen juoda, syödä, ostaa arpoja ja osallistua pikkukilpailuihin. Niitä esityksiä siis unohtamatta!

Kuvassa 337 kahvilavarustus.

Hauskaa joulua kaikille kuvan 399 kera!